Ilta-Sanomien uutisessa kiinteistönvälittäjä päivitteli tekoälyn käyttöä asuntokaupoilla. Hän ihmetteli ostajia, jotka lähettävät ennen näyttöä pitkiä kysymyslistoja muun muassa salaojista – asioista, ”jotka eivät millään tavalla kuulu yksittäiselle osakkaalle”.
Tämä lausunto tiivistää sen, miksi asunnonostaja tarvitsee erikoistuneen tekoälyn.
Salaojat, perusmuurit ja pihakannet kuuluvat 100 % taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Jos ne pettävät, se on nimenomaan ”yksittäinen osakas”, joka maksaa viulut yhtiövastikkeessa. Välittäjän tuskastuminen ei johdu tekoälyn tyhmyydestä, vaan siitä, että ostajan tekoäly paljastaa kohteiden todellisen riskitason liian aikaisin.
Testasimme asiaa. Ajoimme välittäjän kohteita Loorulyzerin läpi TaloyhtiöTietoon pelkkien julkisten myyntiesitteiden perusteella.
Tulokset puhuvat puolestaan:
- Riskit esiin sekunneissa: TaloyhtiöTiedon karttanäkymä ja Loorulyzer-sovelluksen analyysi nostivat usean kohteen teknisen riskitason suoraan punaiseille, tasolle 3–5.
- Pihakansiriski ei jää piiloon: Vertailunäkymä erittelee armotta muun muassa sen, onko kohteessa pihakansiriski, joka monesti sivuutetaan myyntipuheissa.
- Karu totuus paperilta: Esimerkiksi erään 5/5 riskitason espoolaiskohteen analyysi paljasti heti tulevan linjasaneerauksen, elinkaarensa päässä olevan vesikaton, alkuperäiset märkätilat ja jo valmiiksi huomattavan yhtiölainaosuuden.
Ei ole ihme, että ostajien kysymykset aiheuttavat ”valtavasti lisää työtä”. Kun ostajalla on käytössään Loorulyzerin kaltainen työkalu, näytölle ei mennä ihastelemaan pintaremonttia. Sinne mennään vaatimaan vastauksia taloyhtiön todelliseen kuntoon.
Tekoäly ei kaada asuntokauppaa, se estää huonot asuntokaupat.
Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012300021.html
